Kuvia ja pikku juttuja voit seurata jatkossa facebookista... tapaamisiin, wuh!

Mittumaarin kynnyksellä

Kesäkuu 2014

Wuh!

Niin se aika on taas hurahtanut hirmuista kyytiä ja kohta vietetään keskikesän juhlaa, mittumaaria 20140421_130147.jpgeli juhannusta! Meidän rantaan on koko kevään ajan kannettu jos jonkinmoista poltettavaa tavaraa ja risua ym. melkein koko kylän voimin. Aikas moinen kokko siitä taitaa taas tänäkin vuonna tulla =)

Kevät on ollut kiireistä aikaa ja sekä isäntä että emäntä ovat tehneet pitkää päivää. Heti kun he tulivat ulkomaanreissulta niin puskivat kylvötyöt päälle ja emäntä rupesi kunnostamaan aitoja tämän kesän kesäheppoja varten. Arvatkaas missä minä muuten olin silloin kun isäntäpari oli lomalla? Pääsin taas emännän vanhempien hoiviin, voi että kun minulla on aina niin mukavaa siellä!

Kevään mittaan syntyivät myös kaikki loput karitsat, niitä on liki 70 ja yhteensä lampaita siis satakunta! Nythän ne ovatkin olleet jo yli kuukauden laitumella, mutta voi että kun ne karitsat ovat niin hirvittävän suloisia - vieläkin.. Vaikka minusta on kyllä mukava välillä käydä niitä haukkumassa ja pitämässä komentoa. Alkukeväällä lampaat tuottivat kyllä harmaita hiuksia varsinkin emännälle, ne olivat ihan mahdottomia karkailemaan! Joukossa on muutama semmoinen uuhi nyt että pienimmästäkin kolosta on pakko koittaa päästä aidan toiselle puolelle. Niiden perässä täällä sai sitten juosta muutaman viikon ajan lähes päivittäin, onneksi eivät tuonne isolle tielle eksyneet, mutta naapureiden pihoissa kävivät kyllä "muutaman kerran". Ilman suurempia vahinkoja kuitenkin säästyttiin, mutta pahoittelut vielä kutsumattomien vieraiden vierailuista. =)

Kesähevosetkin kaikki saapuivat laitumille toukokuun aikana ja niitä onkin tänävuonna peräti 10! 20140611_140142.jpgSuomenhevosvarsasta aina shetlanninponin, norjan vuonohevosen, andalusialaisen ja quarterin kautta muhkeaan comtois-työhevoseen. Joten ihana kirjo erirotuisia ja -luonteisia hevosia. Hevoset laiduntavat kahtena eri laumana niin yhdelle laitumelle ei tule liian suurta "painetta". Ja arvatkaapa mitä, meidän Missi ja Kissu tammat pääsivät myös "kesälaitumelle" pois tästä pihapiiristä. Isäntäpari kävi viemässä ne tuohon vähän matkan päähän toiselle rantalaitumelle, onpa siellä muutama uuhi karitsoineenkin seurana, hyvin ovat kaikki siellä viihtyneet ja nauttineet rauhallisesta ympäristöstä.

Sitten hieman ikävämpi asia.. Meidän Hugo-poni.. Toivottavasti juuri sinä et tunne pistosta sydämessäsi lukiessasi tätä. Meidän oma hevoslauma laidunsi kevään kirkon laitumilla ja siellä ollessa Hugo-poni on saanut herkkuja aidan toiselta puolelta niin paljon että äkillinen muutos ruokavaliossa laukaisi lievät kaviokuumeen oireet. Onneksi emäntä, kokemuksen kautta, osasi pyytää eläinlääkärin tarpeeksi ajoissa paikalle ja kaviokuume ei äitynyt kovin pahaksi. Mutta nyt Hugo sitten joutuu viettämään koko kesän pienemmällä laitumella ja pääsääntöisesti kuivalla heinällä, riskiä tänä kesänä laitumelle päästön suhteen emäntä ei uskalla ottaa.. Hugolla ollut nyt kaverina onneksi yksi kesähepoista..

Emäntäni haluaakin nyt eritoten painottaa vielä kerran että ÄLKÄÄ RUOKKIKO LAITUMILLA LAIDUNTAVIA ELÄIMIÄ (ei leipää, pullaa, sokeria, porkkanaa, omenaa, karkkia ym ym ym.)!!! Eläinten laitumille ei myöskään kenelläkään ole asiaa ilman lupaa.Kun kunnioitatte näitä kahta sääntöä on yhteiselomme paljon mukavampaa ja säästytään hengenvaarallisiltakin tilanteilta..

Omat myllytuotteemme ovat tulleet myös myyntiin ja tällä hetkellä niitä on myynnissä Maijalla img_54182.jpgMieliaitta-kahviossa, sekä Heinon Leipomolla. Emäntä meinaa mennä myös muutamaan tapahtumaan myymään tuotteita, mahdollisesti myös torimyyntiä tulossa. Nyt myynnissä olevia tuotteita ovat vehnäjauho, ruisjauho, ohrajauho, kaurahiutale ja talkkunajauho (ohraryyni myös tulossa myyntiin). Käykäähän tutustumassa tuotteisiin Mieliaitta-kahviossa tai Heinon Leipomolla, molemmista paikoista löytyy myös muutakin mukavaa. Maijalla aittalla myynnissä kaikenlaista pientä "matkamuistoa" ja tarjolla päivittäin vastaleivottuja leivonnaisia ja tuoretta kaffia. Heinon Leipomolla arkisin maittava lounaspöytä ja myyntitiskiltä käsinleivottuja leipomotuotteita kotiin vietäväksi.

Emäntä kävi keväällä myös vällynompelu-kurssin ja innostui siitä vallan mahdottomasti. Kädet img_4960.jpglyövät tyhjää kun taljoja saadaan omista lampaista vasta loppusyksystä aikaisintaan ja vanhoja taljoja ei löytynyt kuin muutama. Emmänän pappa osallistunut myös ahkerasti "vällyprojektiin" sillä hän on puusta kaivertanut painamiseen tarvittavia "plokkeja", iso kiitos taitavalle pappalle!  Emännällä tarkoituksena on ruveta valmistamaan vällyjä myyntiin, mutta niistä tarkempaa tietoa tulee myöhemmin, mikäli kiinnostuit vällyistä niistä voit kysellä tarkemmin emännältä s-postilla.

img_4967.jpg

Vaan nyt on aika sanoa taas moikka moi ja pinkaista ulos haistelemaan kesän ihania tuoksuja!

Aurinkoista ja leppoisaa kesän jatkoa teille kaikille!

************************************************************************

Tammikuun taikaa

Tammikuu 2014

Heipparallaa taas pitkästä aikaa!emppu.jpg

Vuosi on vaihtunut ja toivon teille kaikille ilon ja onnen täyteistä vuotta. Samaa toivon toki myös isännälleni ja emännälleni. Viime kuukausien aikana on sattunut ikäviä asioita.. Marraskuussa emäntä joutui tekemaan raskaan päätöksen ja jouduimme sanomaan hyvästit rakkaalle Emppu-ponille. Emppu laukkaa nyt muiden lajitoverien mukana taivaan vihreillä niityillä... Emppu oli poni jota jäämme suuresti ikävöimään ja kaipaamaan. Vähän tämän jälkeen emäntä sairastui rajuun keuhkokuumeeseen ja harmillisesti vielä sairastellut muutamat kunnon flunssat päälle. Nämä ovat vetäneet hänet pitkäksi aikaa "petipotilaaksi", mutta josko nyt pakkasten tultua pöpöt kuolisivat ja tervehtyminen etenisi isoin harppauksin.

Isäntä onkin nyt hoitanut pääsääntöisesti kaikki tilan työt ja eläintenkin hoito ollut nyt parin viime kuukauden aikana enemmän hänen harteillaan, vaan hyvinhän se sujuu häneltäkin. =) Minä olen pitänyt parhaani mukaan seuraa emännälleni, on ihanaa käpertyä sohvannurkkaan viltin päälle hänen jalkoihin. Usein katselemme jotakin ohjelmaa telkkarista ja samalla nautimme takkatulen lämmöstä ja loisteesta. Ne on oikein mukavia hetkiä!

Tänä talvena itse "talvi" antoi odottaa itseään, eikä pakkasukkoa meinannut kuulua eikä näkyä lainkaan. Ihan harmiksi asti  oli sitä mutaista, kuraista ja märkää aikaa. Vaikka eipä se juuri minua haitannut kun juoksin pihalla kissojen ja muiden hajujen perässä ja vahtien omaa reviiriäni, taisin siinä muutaman kerran luvatta lähteä hieman kauemmaksikin pihasta... Mutta kyllä minun kävi vähän noita meidän heppoja sääliksi kun siellä mudan seassa seikkailivat vaikka olisivat ne päässeet vähän kuivemmallekkin laidunalalle, vaan taisi niitäkin jo niin paljon mudan ja sateen määrä harmittaa että lähinnä seisoskelivat vain paikallaan.joulukuuhepat2012_013.jpg

Myös jouluaatto oli meillä lumeton, mikä hieman latisti "joulufiilistä", vaan kinkun tuoksu aattoaamuna ja emännän koristelema joulukuusi sekä radiossa soivat joululaulut toivat sitä ihanaa joulun tunnelmaa. Kävimme illalla joulusaunassa ja syömässä emännän vanhemmilla ja minullekkin oli ostettu oikein oma jouluruoka (sain toki pienen palan kinkkuakin maistaa) NAM! Mutta se kaikkein hauskin osuus oli vasta edessä - joululahjat! Voi sitä lahjojen määrää mitä minäkin sain, taisin vallan seota ilosta! Joulunpyhät sitten parhaani mukaan tuhosin ne lelut mitä pukki oli tuonut, aika hyvin siinä onnistuen =)  Uuden Vuoden aattokin sujui mukavasti, minua kun ei niin hirveästi rakettien pauke häiritse, mutta en minä sentään ikkunasta niitä katselemaankaan ruvennut.

Nyt ollaankin jo kovaa vauhtia menossa tammikuuta ja pian sekin jo vaihtuu helmikuuksi. Pakkasta ja luntakin olemme saaneet, luonto on äärettömän kauniin näköinen! Minullakin on oma ulkoilutakki kun emännän oli pakko "hieman" ajella turkkiani (tähän ei liity mitenkään se että möyrin talojen alla koko hienon karvani selästä aivan takuille), vaan eipä se takki menoa haittaa, vaikka olen minä aika hassun näköinen, vähän niin kuin leijona!

Toivokaamme että pakkanen hivenen laskisi tästä -20 ja luntakin voisi tulla hieman lisää, mutta kyllä tämäkin silti moninkertaisesti on parempi kuin se mutakeli mitä oli, joten pitänee olla tyytyväinen tähänkin.

Lähdenpä tästä taas tarkastamaan olisiko uusia karitsoita syntynyt, niitä ollaan tässä jo kovasti odoteltu.

Ulkoilkaahan paljon ja minä ajattelin lähteä emännän kanssa pulkkamäkeen jahka hän vielä vähän tuosta tervehtyy, emäntä nimittäin lupasi ottaa minut kyytiin =)

Heippa taas!

p1040432.jpg

*******************************************************************

Syksyn pimenevät illat

Lokakuu, 18pv

hugoemppulampaat.jpg

Syksyinen tervehdys sinulle, wuh!

Kyllä olemme täällä saaneet nauttia kauniista loppukesästä ja alkusyksystä, harvinaisen kuivaa ja lämmintä ollut, aurinkokin on jaksanut paistatella päivää pilvenraoista ja välillä ihan täydeltä terältä! Toki onhan sitä vettä nyt muutamana päivänä tullut ja pilvistä ja harmaata keliäkin ollut sekä pikkupakkasta myöskin mutta ne ovat tähän mennessä olleet vain semmoisia "hetkellisiä" sääilmiöitä (sanoisin minä) =) Mutta tiedättekö, eilen täällä satoi ensilumi, se oli jotain tarumaisen hienoa! Isoja lumihiutaleita leijaili hiljalleen taivaalta maahan, me ihastelimme emännän kanssa niitä kaikessa hiljaisuudessa. Sitten kauniit lumihiutaleet muuttuivat vesisateeksi, vettä tuli ja tuli ja tuli ja tuuli ulvoi nurkissa - siihen loppui hetken "hurmostila"

Mutta palataanpa vielä hetkeksi loppukesään ja varsinkin siihen yhteen todella jännittävään tapahtumaan, nimittäin pienen tammavarsan syntymään...

varsa_044.jpgEmäntä sekä Roosa tamman omistaja tarkkailivat ahkerasti Roosaa mitä lähemmäksi laskettu aika tuli, päivät kuluivat, emäntä heräsi yölläkin jännityksestä katsomaan näkyykö laitumella mitään, mutta ei, varsa antoi odottaa itseään. Laskettu aika meni ja he jo arvelivat että taitaa orivarsa olla tulossa, mutta kuinkas sitten kävikään.. Eräänä päivänä emäntä heräsi aamuyöstä ennen viittä ja sanoi minulle että nyt on semmonen olo että täytyy lähteä katsomaan Roosaa, hän meni hiljalleen kohti Roosan laidunta aidan viertä kävellen, niin kuin aina ennenkin, ettei häiritsisi jos laitumella jotain tapahtuisi, hän näki Roosan ja ymmärsi heti hettä varsomisen aika oli koittanut. Roosa asettui maahan makuulle ja eipä siinä kovin kauaa mennyt kun pienen pieni varsa syntyi maailmaan. Voi sitä ilon ja riemun tunnetta kun hän kävi sisällä kertomassa mitä oli tapahtunut ja että synnytys oli sujunut hyvin! Aamu auringon noustessa pikkuruinen varsa harjoitteli elämänsä ensimmäisiä askelia, emäntä kertoi jälkeenpäin että se tunne oli mieletön kun pääsi läheltä näkemään ja kokemaan miten uusi elämä sai alkunsa. Päivä valkeni ja myös tamman omistaja saapui ihastelemaan pikkuista, kaunis tähtipäinen tammavarsa sieltä sitten lopulta tuli, ei oria kuten veikkasimme. =)

varsa2_019.jpg

Mutta niinkuin se tiedossa olikin, kaikkien kesähevosten on aika lähteä omiin koteihinsa syksyn tullen, haikeatahan se vähän on kun ovat olleet osa jokapäiväistä elämää kesän ajan. On nähnyt kuinka varsat (Tähti, Hellu ja Kimallus) ovat kasvaneet ja kehittyneet ja kuinka Roosan maha kasvoi ja kasvoi kunnes sieltä putkahti varsa maailmaan, kyllä näitä kaikkia vähän ikävä tulee, mutta toivotamme heille kaikille onnea ja menestystä elämään, ehkä vielä kohtaamme jonain päivänä!

Kesän saaressa ja erään toisen perheen tykönä "ruohonleikkureina" toimineet lampaatkin on nyt haettu kotiin. Pässi on ollut uuhilauman mukana jo tovin ja karitsoja odottelemme vuodenvaihteen tietämille. Syksyn peltotyöt ja kylvötkin ovat kuulemma sujuneet hyvin isännän mukaan. Isäntä kuuluu metsästysseuraan ja he ovat käyneet nyt jo muutamana viikonloppuna metsässä hirvijahdissa, hirviäkin on tullut, ensimmäiset lihat saatiin tälläviikolla ja minäkin sain maistaa muutaman palasen, nam. Viikonloppuna on tarkotus tehdä rosvopaistia, hirvenlihasta tälläkertaa, taidanpa sen verran olla tarkkana ja pitää puoleni että pääsen sitä maistamaan myös.

Mitä kaikkea syksy tuo vielä tullessaan sitä jännityksellä odotamme. Naapuriin on ainakin tulossa uusi nelijalkainen ystävä jonka näkemistä odotan innolla. Emäntä lähtee reilun viikon päästä Norjaan tutustumaan lammas- jminajatunkkis.jpga vuohitiloihin, saas nähdä mitä tuliaisia se sieltä minulle tuo =)

Mutta nyt menen kyllä juoksentelemaan ulos, emäntä on haravoinut muutaman lehtikasan pihaan ja ajattelin että voisin hieman niitä levitellä. =)

Aurinkoista syksyn jatkoa!

wuh wuh!!

Ps. sateen sattuessa kumisaappaat ja sadevaatteet päälle ettet kastu, jos pakkanen yllättää pipo päähän, villasukat jalkaan, tumput käteen, kaulaliina kaulaan ja lämpöiset vaatteet ylle, mutta nauttikaa ulkoilmasta! Illalla voi sitten käpertyä sohvannurkkaan viltin alle, laittaa takkaan tulen ja kynttilöitä palamaan. Kyllä syksykin on mukavaa aikaa, kun vaan ajattelee sen niin.

**********************************

Vielä on kesää jäljellä...

Elokuu 2013

elokuu2013_135.jpg

Iloinen haukahdus ja hännän heilautus! Jälleen on kulunut pitkä tovi siitä kun edellisen kerran kuulumisia tänne on kirjoiteltu, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. =)

Kevään edetessä emäntä sai kuulla että hän pääsee Tampereelle Ahlmannille opiskelemaan mihin hän oli lähettänyt hakupaperit, koulupäiviä on jo kuulemma keväällä muutamia ja kesän jälkeen jatkuu. Myös työt Heinon Leipomolla loppuvat sitten hetkeksi kun emäntä päätti jäädä opintovapaalle elokuun alusta. Opiskelua ja tilan töihin paremmin perehtymistä hän kertoi minulle kun kyselin mikä se opintovapaa on, ja on mukavaa kun hän ehtii nyt enemmän meidän eläintenkin kanssa viettämään aikaa!

Kevättyöt sujuivat taas isännän varmoin ottein ja kylvöt saatiin hyvin tehtyä. Emäntäkin sai heti vähän harjoittella ja pääsi murskaamaan muutamaa peltoa (se on vissii vähän niin ku ruohon leikkaamista, mutta kone on vaan isompi) minä tarkkailin pellon vieressä että hommat sujuvat. =)

elokuu2013_069.jpgKesäkuulla tuli 4 kesäheppaa laitumelle, aikas hauskoja. Kolme niistä on vain vuoden ikäisiä, lv-tammavarsat Kimallus ja Hellu ja sh-tammavarsa Tähti. Sitten niitten kanssa samalla laitumella on semmoinen lv-tamma Roosa jolla on mahassa kasvamassa pikkuruinen varsa, se on varmaan tosi sulonen jahka syntyy. Muutamaan kertaan olen kyllä salaa käynyt laitumella juoksemassa ja vähän komentanutkin niitä. Varsat ovat niin hauskan näköisiä kun juoksentelevat ja leikkivät, haluaisin olla mukana! Kun aurinko oikein paistaa ne loikoilevat kaikki pitkin pituuttaan koivun alla varjossa, ne näyttävät nauttivan kesästä ja laumatovereista. Syksyllä ne taas lähtevät omiin koteihinsa, minun tulee ihan ikävä niitä, on ollut niin hauska seurailla lauman elämää.

Omat hepat, Kissu, Missi, Hugo ja Emppu laiduntavat eri laitumella, mutta niitten kavereina on lampaat. Lampaat syövät välillä siellä hevosten seassa ja välillä ovat niin liki että minäkin jo juoksisin karkuun, ovat ne rohkeita! kesakuu_021.jpgMutta hyvin näyttävät tulevan toimeen ja onhan sitä hauska katsella kun kaikki tilan eläimet ovat sulassa sovussa (osaan minäkin välillä olla laitumella ihan nätisti) =) Muutama pässikaritsa lähti kesäksi saareen, onkohan ne viety veneellä sinne vai millä? Itse olin kerran kesällä veneen kyydissä ja se oli aika jännä kokemus, onneksi sain istua emännän sylissä, ei minusta taida olla "laivakoiraksi" kun en tuosta uimisestakaan juuri tykkää.

Heti juhannuksen jälkeisellä viikolla alkoi heinätyöt ja ne saatiinkin hyvin korjatuksi ja kerätyksi. Kiitoksen käski emäntä taas kertoa teille ahkerille talkoolaisille! Kyllä on hienoa kun on vielä jäljellä vanhaa kunnon "talkoohenkeä", minä vahdin täällä kotona kuorman purkua, leppoisaa hommaa, mutta työläisillä näytti olevan hiki =)

Kesä on hurahtanut todella nopsaan, alkukesästä oli kovia ukkosia ja välillä se jylläsi tässä ihan päällä, onneksi minä en niin hirveästi ukkosta pelkää, mutten kyllä tykkääkkään. Pääosin kesä on ollut kyllä todella lämmin ja aurinkoinen, paljon parempi kun viime kesä ja on ollut mukava juoksennella vapaana. Ja vielä näin elokuun lopullakin aurinkoa riittää ja mukavasti se turkkia lämmittää, yöt kyllä rupeavat olemaan jo vähän viileitä. Kunhan nyt hyvät kelit jatkuisivat niin sujuisi puinnit hyvin ja talteen saataisiin hyvä sato.

Mutta nyt täytyy mennä, kesakuu2013_011.jpgkun ulkona paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta ja vähän olen utelias joko laitumelle olisi ilmestynyt se pikkuvarsa sieltä tamman mahasta! Ehkä emäntäkin ehtii kirjoitella kuulumisia vähän useammin nyt kun on kotosalla enemmän, kyllä minä uusia juttuja ja kujeita keksin joista voi sitten kirjoitella.

VUH VUH, Tunkkis

***********************************

Uusi vuosi, uudet kujeet...

Tammikuu 2013

hepat_kesa12_021.jpgVUH! Minä täällä taas, pitkästä aikaa. Tunkkis, pieni ja pippurinen pikkukoira josta on tullut ison pihan vahtikoira! Vuoden 2012 aikana sattui ja tapahtui jos jonkinmoista kommellusta ja sattumaa, mutta myös onnistumisia ja ilon hetkiä. Emäntä on kertonut että opittavaa ja opeteltavaa hänellä on vielä paljon maatilan töistä, mutta tekemällä oppii aina lisää.

 

Kevään mittaan pääsimme muuttamaan tänne omaan uuteen kotiimme jossa alkuun tehtiin pientä remonttia. Kun ilmat sallivat pääsin tutustumaan omaan häkkiini ja sain olla myös päivät ulkona, tosin vapaana juokseminen on kyllä paljon hauskempaa, edelleen. =)

 

Tilan kevättyöt sujuivat hyvin, ja ennen kuin huomasimmekaan olikin jo kesä, mutta minkälainen se olikaan? Vettä, vettä, vettä, vettä ja vielä enemmän vettä, en oikein tiedä mistä sitä niin paljon tulikin, mutta sen tiedän että usein oli turkkini litimärkä ulkoilun jälkeen, eikä se märkyys tullut uimisesta! Isäntä vahtasi säätiedotuksia ja koitti niiden varassa arvuutella tilan töitä peltohommien osalta. Monelta jäi kuivat heinät saamatta tänä kesänä, mutta me olimme niiden onnekkaiden joukossa jotka saivat kerättyä myös kuivaa heinää (emäntä käski kiittää tässä välissä vielä ahkeria talkoolaismiehiä)! Vesisateiden takia myös viljan keruu ja kuivaus, ym syystyöt osoittautuivat tänä vuonna melko haasteelliseksi useilla tiloilla.

 

Mutta "kesään"... Kesä oli melko vaiherikas niin minun kuin myös muidenkin eläinten osalta. Minä tutustuin uuteen reviiriini, kohtasin (hevosten ja kissojen lisäksi) laiduntavat lampaat, kanadanhanhet, joutsenet, monia muita lintuja, muutaman oravan, paljon hyönteisiä (joita yritin nappailla suuhuni ilmasta), ja vaikka mitä! Aurinkoiset ja lämpimät päivät olivat ihania ja me kaikki tilan eläimet, sekä isäntäpari, nautimme niistä suunnattomasti.

Kesällä meillä oli myös sellaisia kesäheppoja, omien hevosten lisäksi, laitumella. Ne olivat aika hauskoja ja kaikki vähän erinäköisiäkin. Kissu, Missi ja Emppu laidunsivat lähinnä tuossa kirkon ympäristössä josta myös kirkolla kävijät saattoivat hevosia tervehtiä. Tänäkään vuonna ei ilman kommelluksia selvitty ja olisikin hyvä taas kaikille muistuttaa että laidun on hepat_kesa12_048.jpghevosten ja lampaiden koti jossa niiden pitää antaa olla rauhassa. Laitumelle meno luvatta ja eläinten ruokkiminen on kielletty! Meidänkin pässi on aika kova puskemaan ja yllättävä isku on melko kova. Emäntä on "Kunnarin" kovan pään kanssa tullut jo tutuksi… useamman kerran.. =) Väärästä ruoasta taas eläimet saavat vatsavaivoja ja pahimmassa tapauksessa voivat johtaa vakavampiinkin sairastumisiin.

Tilalla kävivät myös ensimmäiset lakisääteiset tarkastajat uuden isäntäparin astuttua saappaisiin, vähän se taisi jännittää, muitakin kuin minua, mutta kaikki osoittautuivat oikein mukaviksi ihmisiksi. He neuvoivat mielellään ja antoivat vinkkejä myös jatkoa ajatellen.

Niin, kesä meni vähän niin kuin sitä ei olisi ollutkaan.. Ja syksy jatkui yhtä märkänä ja harmaana. Minäkin menetin hyvän ystäväni, Chaplin kissan, hän nukkui pois vanhuuttaan.

Harmaus ja märkyys jatkui, laitumet muuttuivat kuravelliksi ja minäkin olin aina ulkoilun jälkeen kurassa yltäpäältä ja suihkuun oli passitus useamman kerran. Joskus mietimme emäntäni kanssa että tuleeko se talvi, pakkanen ja lumi enää ollenkaan..

 joulukuuhepat2012_100.jpg

Vaan sitten koitti päivä kun oli pakkasta ja satoi lunta, voi sitä ilon tunnetta! Minäkin juoksin ympäri pihaa niin että lumi vain pöllysi! Koko maailma näytti paljon valoisammalta, kun se oli saanut kauniin lumipeitteen ylleen! Kyllä meidän nyt kelpasi!

Nyt kun lunta on maassa, olen nähnyt myös tuossa meidän rannassa asustavan ketun ja pari pupujussia. Olipa eläin mikä hyvänsä tykkään tutkiskella ja haistella erilaisia jälkiä ja hajuja maassa, joskus haukun oikein kovalla äänellä että isäntäpari huomaisi minun löytäneen jotakin mielenkiintoista. Toisinaan taas ”eksyn” omalta pihalta vähän kauemmaksi, vaikka tiedän että minun pitäisi pysyä omalla reviirilläni eikä poistua pihasta, mutta välillä on niin tavattoman mukava käydä tutkimassa naapurin pihan poikki loikkineen pupun tai muun eläimen jälkiä.

Näin talvipakkasilla olen saanut olla päivät sisällä yhdessä Priski-kissan kanssa kun isäntäni ja emäntäni ovat töissä. Osaan olla jo ihan kiltisti, useimmiten vain lepäilen että jaksan sitten leikkiä loppupäivän. Emännän tultua kotiin lähdemme yhdessä tallitöihin, minä pidän vahtia, emäntä touhuaa tallissa ja navetossa. Usein istua tönötän keskellä pihaa ja nautin siitä että minulla on oma piha vahdittavana.

Joulun aika oli suurien tunteiden, ilon, mutta myös surun aikaa. Kodin ikkunoihin ilmestyivät kyntteliköt ja iltaisin emäntä laittoi kynttilöitä palamaan kuunnellen samalla joululauluja ja paketoiden lahjoja, piparin tuoksu oli myös herkullinen ja minäkin sain parit maistiaiset, nautimme yhdessä "joulun tunnelmasta" jo paljon ennen itse jouluaattoa. =) Mutta aivan joulun alla emännän kotoperheen vanhasta Alli koirasta jouduttiin luopumaan, ikävä ja haikeus näkyi myös emännästäni... Heti joulun jälkeen sattui ikävä hevosonnettomuus naapuritilalla, isäntäparin ystäväperheessä, he joutuivat myös äkisti luopumaan keväällä syntyneestä varsastaan.

joulukuu_2012_065.jpgHieman ennen vuoden vaihdetta tilalle saapui semmoinen lehmänkirjava ”Hugo” poni, Hugo muutti meille ihan tuosta kivenheiton päästä joten ihan uusi tuttavuus hän ei ole. Emäntä kertoi että Hugo poni on asunut tilalla aiemminkin ja Kissu on tämän kanssa vanha tuttu, ilmankos se Kissu rapsutellen otti Hugon vastaan. Toivotamme Hugo-ponin lämpimästi tervetulleeksi tähän kaikenkirjavaan laumaamme!

Vuosi vaihtui melko rauhallisissa merkeissä, minä en niin raketeista välitä ja hevosetkin taisivat rauhassa syödä heinää karsinoissaan. Ainoa harmin aihe on ollut minusta se, että kelit vähän lämpenivät ja lumet siinä samalla hupenivat, mutta eivät sentään kokonaan ole vielä lähteneet!

Alkanutta vuotta odotan innolla, mitä kaikkea uutta se tuokaan mukanaan ja minkälaisiin uusiin ”seikkailuihin” pääsemme mukaan. Toivokaamme että vuosi olisi meille, ja myös teille, täynnä menestystä ja iloisia onnen hetkiä!

Iloisin haukahduksin, Tunkkis – vahtikoira =)



***********************************

Mää, ihahahaa, miau, vuh vuh!

Nyt pääset kurkistamaan pikkuisen meidän maatilan eläinten elämään, annetaan tilan nuorikon, koiramme Tunkkiksen kertoa!pa140058.jpg

Meitä on täällä monen moista eläintä, on lampaita, hummia, kissoja, muutama tallipupu ja tietenkin minä, mutta kyllä me yhdessä hyvin toimeen tulemme. Kaikkia meitä yhdistää ainakin karvapeite ja neljä "jalkaa", kullakin on omanlainen viestintä-ääni, koska emme ihmisten kielellä osaa kommunikoida toistemme, emmekä ihmisten kanssa.

Minä olen tämmöinen pörröinen ja hieman kiharakarvainen nassikka joka tykkään ennen kaikkea leikkiä kissojen kanssa. Olen touhukas ja iloinen pentu ja välillä taidan olla aikamoinen rasavillikin vielä. Rakastan ulkona vapaana juoksemista ja paikkojen tutkiskelua, mutta on sitä mukava käpertyä rapsutettavaksi isännän tai emännän syliinkin. Vieraat otan iloisesti tervehtien vastaan ja saatan muutaman kerran haukahtaakkin ilmoittaakseni että vieraita on tulossa.

 

Täällä sisällä minulla on mukavia kavereita, kissat Priski, Chaplin ja Rulla. Rullan kanssa me leikitään eniten, ilman kavereita tuhoaisin varmaan kenkiä ja huonekaluja sillä aikaa kun isäntäni ovat töissä, se ei varmasti olisi kovin mukavaa heidän mielestään. Minulle on kerrottu että sitten keväämmällä pääsen päivisinkin ulos semmoiseen koira-aitaukseen jossa on oikein oma koppikin!

En ole täällä tilalla vielä kovin kauaa ollut, tulin syksyllä 2011 kun olin ihan pikkuinen pentu. Emäntäni vei minut heti ensimmäisellä viikolla tutustumaan mitä erikoisempiin eläimiin joita en ollut ikinä ennen elämässäni nähnyt. Minua väpc030122.jpghän jännitti alkuun, mutta nyt kaikki ovat jo melko tuttuja, minusta on silti mukava pitää muita eläimiä kurissa, olenhan minä tämän paikan vahtikoira!

Emäntäni hevoset ovat aika hupsuja ja ihan erikokoisiakin vielä! Pienin niistä mahtuisi melkein kulkemaan isoimman mahan alta. Se pienin niistä on Emppu, musta ja mukava shetlanninponi, kaksi muuta ovat suomenhevosia, Kissu ja Missi. Mistä lie Missikin nimensä saanut, ei se kyllä missikisoissa pärjäisi. Kissu taas, no se on aika kova syömään. Nekin ovat ihan eri mallisia vaikka samaa rotua ovatkin, emäntä kertoi että Kissu on enempi semmoinen työhevos-mallinen ja Missi taas juoksijan tyyppinen, mitä sitten lie tarkoittaakaan.

Hevoset ovat tilalla kuulemma enemmän semmoisia "olo"-hevosia ja perheenjäseniä, emäntä niillä ratsastelee aina silloin tällöin ja ponilla käy kärryttelemässä. Empulla käy semmoinen tyttö myös ratsastelemassa, se on mukava tyttö, minä pääsen usein mukaan lenkille jos emäntä lähtee tytön kanssa maastoilemaan.

Hepat saavat olla ulkona mahdollisimman paljon, kun säät sallivat niin laiduntavat ulkona yötä päivää. kevat2010_099.jpgNäin talvella käydään emännän kanssa viemässä ne puoli kuuden aikaan ulos aamulla, pääsen itsekkin samalla aamulenkille, ja illalla haetaan sisälle. Emppu on kertonut että on mukava päästä talliin nukkumaan pakkasilla ja kuraiseen aikaan. Sisäkautena saavat talliin yöksi heinän lisäksi semmoista kasviseosta jonka on valmistanut emännän ystävä Nina tuosta meidän naapurista, hänellä on semmoinen Luontoäidin hevoset-yritys joka mm. valmistaa yksilöllisiä kasviseoksia hevosille. Voi kunpa näkisitte kuinka hummat niistä nauttivat, olen minäkin saanut muutaman kerran maistaa, NAM!

Tallissa asustelee talviaikaan myös 2 pupua, kesäksi ne kuulemma lähtevät taas Vaasaan, emännän tädin perheen luokse. Puput ovat hirvittävän ison kokoisia, ne eivät oikeastaan puhu mitään, jos menen niiden lähelle ne rummuttavat takajalalla lattiaan, se on aika kova ääni ja vähän pelkään sitä. Puput asuvat Empun kanssa samassa karsinassa.

Tallilla on myös muutama ulkokissa, mutta niistä olen nähnyt pari kertaa vain vilauksen, pakkasilla ne asustelevat enimmäkseen navetossa tai tallinylisillä. Emäntä kertoi että ne pyydystävät hiiriä! Meidän Priski ei kyllä hiireen koskisi, sen verran hienohelma se on, vaikka onkin kollikissa!toukokuu2011_112.jpg

Samoilla laitumilla hevosten kanssa asustelee myös tilan lampaat. Ne on semmoisia karvamöykkyjä lähinnä, tai siltä ne minusta näyttävät ja pitävät hirveän kovaa ääntä! MÄÄÄÄÄÄÄ!! Ne näyttävät siltä että ne vain syövät ja nukkuvat, se onkin kuulemma niiden työtä, laiduntaminen. Eräs päivä tallilla käydessä pääsin käymään myös naveton puolella, siellä oli aivan semmoisia pieniä lampaita, paljon pienempiä kuin minä, niitä sanotaan karitsoiksi. Niille en viitsinyt haukkua kun ne olivat niin hirvittävän suloisen näköisiä, yksi oli valkoinen, toinen ruskea ja kolmas semmoinen musta-valkoinen, ihania! Muuten en kovin läheistä tuttavuutta lampaiden kanssa ole päässyt vielä tekemään, mutta ehkä ensi kesänä pääsen juoksentelemaan samalle laitumelle niiden kanssa, voisinkin kokeilla sitten samalla olisiko minusta myös lammaspaimeneksi.

Kotona meillä on semmoinen lampaantalja keinutuolissa (en oikein tiedä mitenkä se siitä lampaasta saadaan irti), mutta se on varsinkin Chaplinin mieluisin makuupaikka, talja on kuulemma ihanan pehmeä ja lämmin.

kevat2010_070.jpgNiin, tämmöistä elämää täällä maalla on, oikein mukavaa siis. Ensi kesää odotan jo kovasti, emäntä kertoi että naapurissamme on lehmiä enkä tiedä vielä miltä ne näyttävät. Kaikenlaisia muitakin eläimiä kuulemma näkyy kesäisin, perhosia, ampiaisia, hyttysiä, kärpäsiä ym ym. Erilaisia lintujakin muuttaa tänne kesäksi, Emppu kertoi että esim. kanadanhanhet pesivät joka vuosi samoilla laitumilla heidän ja lampaiden kanssa, ne ovat aika ärhäköitä jos niitä mennään häiritsemään, mutta minä olen Tunkkis ja tulen varmasti ottamaan selvää myös kanadanhanhista! VUH!

- Tunkkis -